Pari vuotta sitten näyttelyssä jaettiin kuivaruoan säilytykseen peltisiä aika isoja tynnyripömpeleitä. Ihmettelin firman edustajalle, että kannessa ei ollut minkäänlaista lukitusta. "Ei kissa sitä saa auki" minulle vakuuteltiin. En ollut asiasta niinkään varma. Kotona ladattiin koiran nappulat pömpeliin ja meni puolisen tuntia kun pömpelistä kuului iloinen rouskutus.

Aika pitkään pärjättiin sillä, että laitettiin pömpelin ympärille/päälle baarijakkara. Silloin Kiija ei päässyt kaivamaan kantta auki. Jossain vaiheessa kannen päälle (edelleen tuolin alla siis) lisättiin käsipainoja pari kiloa. Sitten keksivät, että kannen voi painaa sisään. Sitä korjailtiin jeesusteipillä ja jonkin aikaa menikin ihan hyvin.

Eilen illalla kuului taas tuttu pellin kolina ja rouske heti perään.

Tällä kertaa Kiija oli jäänyt kuitenkin nuolemaan näppejään.

Niinpä niin.