Neljä vuotta sitten elimme jännittäviä aikoja. Kiijan ensimmäinen pentu oli syntynyt juhannusyönä monien vaiheiden jälkeen eikä enempää kuulunut. Olimme ruokkineet pentua sähköjohdosta tehdyllä ruokintaletkulla, koska emme olleet osanneet varautua letkuruokinnan tarpeeseen eikä tutti kelvannut ja emon maito nousi hitaasti. Pennun toinen takajalka oli vammautunut synnytyksessä, se oli turvoksissa, mutta kuitenkin toimi. Pentu oli vielä väriltäänkin yllättävä.

Mutta niin vain alkuvaiheista selvittiin, olihan pentu itse varsin sisukas tapaus. Ainokainen sai tietysti palveluskunnaltakin ekstrahuomiota ja siitä tulikin meidän molempien lellikki. Aika pian vintiö oppi käyttämään asemaansa hyväkseen ja vuosien saatossa siitä onkin kehittynyt varsinainen rinsessojen rinsessa, leidien leidi. Meille niin mahdottoman rakas ja kallisarvoinen, kuten nimensäkin, Aziza - precious, tarkoittaa.

Hyvää syntymäpäivää Suuri Metsästäjä!