Kulunut viikko on ollut vaiheikas. Helteessä on hikoiltu niin kaksi- kuin nelijalkaisetkin. Maut eivät näytä kuitenkaan pahemmin kärsivän lämpimistä keleistä.

Nuppu on ollut meillä nyt viikon kyläilemässä. Se tuli meille sydänultraa ja tämän päiväistä URK:n näyttelyä varten, tarkoituksena saada sille avoimen luokan ex-tulos jo ennen ensimmäistä astutusta. Viikko on sujunut mukavasti, Nuppu elelee enimmäkseen omassa huoneessaan ja viihtyy siellä ihan hyvin. Kovin on seurallinen ja suloinen tyttö.

Eilen meillä oli vuorossa sydänultrat Ennalle, Emirille ja Nupulle sekä Kiija otettiin samalla mukaan hammaskiven poistoa varten. Kiija laitettiin nukkumaan ja vietiin toimenpiteeseen. Muiden sydänten ultraaminen sujui hienosti ja kaikki kolme käyttäytyivät todella reippaasti ja kiltisti. Tyttöjen pumput olivat priimakunnossa, mutta Emir sai tuloksen "rajatapaus" koska yhdestä kohtaa vasen kammio oli normaalin paksuuden ylärajalla. Kontrolloimme sen puolen vuoden kuluttua ja sitä ennen Emiriä ei käytetä siitokseen. Onneksi implantin vaikutus on vielä voimassa. Pallitkin ovat pienentyneet ja pehmentyneet.

Viikon dramaattisin hetki koitti kuitenkin kun hoitaja pisti päänsä ultrahuoneen ovesta sisään ja sanoi: "Se meni siniseksi ja keuhkot rohisee". Jonkin verran asioista perillä olevana allekirjoittanut siinä tajusi, että tilanne ei ole hyvä ja juuri tämä on se juttu, johon kissoja toimenpiteissä kuolee. Meinasi epätoivoa jo pukata puseroon. Antoivat sitten Kiijalle herätettä, nesteenpoistolääkettä ja happea ja vähitellen tilanne alkoi helpottaa. Sekavin tuntein kotiuduimme, apaattisella potilaalla tippakanyyli vielä tassussa. Iltaa kohti keuhkoista alkoi taas kuulua rahinaa ja annoimme itse kanyyliin mukaan saamaamme nesteenpoistolääkitystä. Onneksi tilanne sitten lähti korjaantumaan ja tänään Kiija on ollut jo oma itsensä. Mutta kyllä siinä omin nokkinemme velton rohisevan kissan kanyylin kanssa pelatessamme veren ja hien lisäksi myös kyyneleet olivat herkässä. :-(((

Koko yö meni kissaa valvoessa, joten aamulla ei ollut puhettakaan, että olisi voinut lähteä ajamaan Vantaalle. Näyttely jäi siis väliin Nupun ja Lailan osalta. Rahaa meni hukkaan, mutta se on vain rahaa. Onneksi saimme pitää Kiijan vielä.