Eilen oli Ennan ensimmäinen näyttely Helsingin Kaapelitehtaan hikisessä hallissa. Menomatka piti huutaa ja tempoilla boksissa ja näyttelyssä voitiinkin sitten relata koko päivä, kun oli ilmeisesti "turkki tyhjä" jo automatkan toimeliaisuudesta. 

Enna ei oikein tykännyt käsittelystä ja esittelystä, joten sitä täytyy nyt reenailla kovasti. Pöydällä oltiin ihan kiltisti ja käytiin puskemassa tuomariakin.

Noin puoli tuntia ennen päivän päättymistä Enna sitten yks kaks päättikin, että nyt riittää tämä touhu ja päätti hirttää itsensä häkin "silmiin". Jos emme olisi estäneet, se olisi saanut päänsä tungettua "silmästä" läpi. Allekirjoittanut siitä hätääntyneenä ampaisi ostamaan jo aiemmin päivällä vilkuilemansa kangashäkin. Olen jo kauan pohtinut oman häkin hankintaa, mutta koska näyttelyissä käynti on olennaisesti vähentynyt viimeisen vuoden aikana, on se jäänyt vielä hankkimatta. USA:n reissulta olisi voinut hommata halvemmalla sturdin, mutta se jäi tekemättä, ja täkäläiset hinnat ovat aika suolaiset.

50e halvemmalla kuin vastaava "merkkituote" tarttui meille mukaan valkoinen yksiö. Se on varsin kevyt ja kätevästi pakattavissa mustaan kuljetuskassiin, jossa näköjään karvat näkyvät melko hyvin. Mutta parempi musta kuin valkoinen tähän tarkoitukseen.

Häkin koko on 50x65x56 eli se on hieman normimittaa pienempi pohjapinta-alaltaan, mutta koska Enna ei ole mikään jättiläinen, eiköhän tämä menettele. 65x65 pohjalla oleva maksoi vain kympin enemmän, mutta niitä oli vain tummissa väreissä, josta ei kyllä tumma kissa näy minnekään.

Toisessa päädyssä on vetoketjutasku. Molemmat päädyt aukeavat vetoketjuilla kokonaan.

Katto on verkkoa ja siinä on nostokahva.

Varsinainen etuseinä on vinyyliä (?) tai mitä lie tuollaista läpinäkyvää muovia siis. Yläreunassa on "kotelo" jonne voi varmaankin laittaa esim käyntikortteja, tai kissalan nimen tms.

Toinen pitempi seinä on verkkoa. Häkin ainoa huono puoli on, että vetoketju on vain tällä puolella, eli jos häkit on laitettu perinteisesti riveihin, niin yleisöön päin joutuu laittamaan tämän verkkoseinän eikä vinyyliä. Mutta aika hyvin tästäkin näkyy läpi kun läheltä katsoo, tää valkoinen on siitä hyvä väri.

Saa nähdä sitten, että miten tuo käytännössä toimii. Seuraava koitos onkin edessä jo kahden viikon päästä CFA näyttelyn muodossa!