Seitsemän vuotta sitten syntyi jokaisen koiran unelmapitäjässä, Luumäellä, kuusi pientä koiranpentua. Kaikki pääväriltään emonsa Anuliinan värisiä pääosin mustia lapinkoiratyttöjä. Samoihin aikoihin Tampereella eräs opiskelijaneitonen (!) sai päähänsä, että koira pitää saada, eikä tietenkään mikä tahansa koira vaan lapinkoira musta vaalein merkein. Tiet kohtasivat ja pentu valitsi ihmisensä olemalla se kuusikon riiviöin. Maaliskuussa 2003 Tyyne matkasi kissanboksissa corollan etupenkillä Tampereelle ja allekirjoittanut mietti, että mihinkähän sitä tuli nyt sotkeennuttua. Mutta niinhän siinä kävi, että vannoutuneen kissaihmisen sydämen valtasi tuo pieni koiranen. En olisi ikinä osannut kuvitella koiran voivan olla niin ihana otus, kuin miksi oma Tyyneläinen on näiden vuosien aikana osoittautunut. Toivottavasti saamme ainakin toiset seitsemän vuotta vielä yhdessä tallustaa! <3